Tämä on toinen osa suomalaisten kesälomista kertovaa blogisarjaa. Ensimmäinen osa julkaistiin viime viikolla ja se käsitteli sitä, mitä vuosilomalaki sanoo kesälomista.
Julkaisen tämän jälkeen vielä neljä tekstiä, joissa käsitellään eri asioita kesälomiin liittyen.
Tämänkertaisessa tekstissä painopiste on siinä, mitkä työpaikkojen kesälomakäytännöt ovat ja millä tavalla lomat jaetaan. Lisäksi kerrataan se, miksi lomaviikko on kuusi päivää, vaikka työviikko on vain viisi päivää - ja tarkastellaan, missä tilanteissa lauantai ei kuluta lomapäiviä.
Usein mietin, että nämä vuosiloma- ja kesäloma-asiat ovat tuttuja asioita useimmille, mutta niinhän ei suinkaan ole. Havahdun aika ajoin todellisuuteen ja tajuan, että suurimmalle osalle kyse on vaikeasta asiasta. Monissa työpaikoissa lakia lisäksi noudatetaan turhaan tiukan kirjaimellisesti, vaikka laki tarjoaa sen tuntevalle runsaasti joustamisen mahdollisuuksia. Usein myös tässä tämän päivän yksilökeskeisessä kulttuurissa unohtuu se, että loman ajankohtaa ei välttämättä saa päättää täysin itsenäisesti ja viime kädessä työnantaja päättää lomien ajankohdan.
Mennäänpä asiaan.
Millaisia käytäntöjä työpaikoilla siis on ja miten lomat jaetaan?
Tasapuolisuuden mahdollistamiseksi ja lain pykälän kuuliaiseksi noudattamiseksi monilla työpaikoilla kesäloma on tasan 24 arkipäivää ja sen ajankohta on kiertävä. Toisin sanoen, olet lomalla neljä viikkoa touko- ja syyskuun välisenä aikana halusit sitä tai et. Jos tänä vuonna lomasi on kesäkuussa, se on ensi vuonna heinäkuussa ja sitä seuraavana elokuussa jne.
Jos työpaikka on sellainen, että se voi olla suljettuna heinäkuussa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että joka ikinen työntekijä on heinäkuussa lomalla neljä viikkoa, halusi sitä tai ei. Hurjimmat saattavat jakaa lomansa puoliksi eli kahteen kahden viikon pätkään ja käyvät välissä vaikkapa yhden tai kaksi viikkoa töissä.
Yleensä loma alkaa maanantaina ja sitä edeltää vapaa viikonloppu, mutta vanhempien työntekijöiden saatat huomata aloittavan lomansa keskellä viikkoa ja palaavan loman jälkeen töihin keskellä viikkoa. Silloin loma saattaa tuntua pidemmältä ja paluu töihin on kevyempää. Tämä siis koskee tietenkin vain tehtäviä ja aloja, joissa loman ajankohtaan on suuremmat vaikutusmahdollisuudet.
Olen myös kuullut esimerkin, jossa tiimin vetäjä oli antanut tiimille tehtäväksi keskenään sopia lomat. Tarkoitus taustalla on epäilemättä hyvä: annetaan ihmisille enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja vapauksia. Ongelmat alkavat siitä, kun lomia ei saadakaan sovittua siten, että kaikki eivät olisi lomalla yhtä aikaa heinäkuussa.
Asiantuntijatyössä ja itsenäisessä ja johtavassa asemassa olevat saavat usein päättää lomansa ajankohdan itse ja esihenkilö vain muodollisesti hyväksyy loman. Sekä työntekijöiden että työnantajan pitää kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä se fakta, että joka paikassa sellainen toiminta ei onnistu. Syitä voi olla useita. Siksi tasapuolisuuden mahdollistamiseksi tällaisissa työpaikoissa kiertävä kesäloma on kaikkein tasa-arvoisin ja oikeudenmukaisin. Kiertävästä järjestelmästä voi tietysti tehdä poikkeuksia työntekijöiden tilanteiden mukaan, mutta silloinkin päätöksen tekee työnantaja.
Asiantuntijatyössä tahi itsenäisessä ja johtavassa asemassa työskentelevä saattaa pitää lomaansa myös muulloin kuin heinäkuussa eli olla lomalla vaikkapa kolme viikkoa syyskuussa ja kaksi viikkoa joulukuussa. Laki mahdollistaa sen, jos luet sitä tarkkaan. Sama on mahdollista missä tahansa työpaikassa ja tehtävässä, mutta joissain tapauksissa se vaatii enemmän suunnittelua ja vaivannäköä esihenkilöltä, joten se ei siksi käytännössä ole mahdollista. Valitettavasti.
Aiemmassa työssäni yritin vääntää loma-asiat rautalangasta mahdollisimman helpoksi: jokaisella yli vuoden töissä olleella on 30 lomapäivää käytettävissään ja ne voi käyttää milloin haluaa, kunhan sopii siitä hyvissä ajoin etukäteen (viimeistään noin kuukautta ennen toivottua lomanalkamisaikaa). Yksinkertaisesta asiasta ei kannata tehdä vaikeaa.
Miksi lomaviikko on kuusi päivää, vaikka työviikko on vain viisi päivää?
Oh, tämä joka vuosi keskustelua ja vuosiloman uudistuspaineita aiheuttava päänvaiva! En osaa antaa siihen vastausta, mutta voin kertoa, että on joitain lauantaipäiviä, jotka eivät kuluta lomapäiviä. Lisäksi voin kertoa, että ei ole olemassa mitään ehdotonta lauantaisääntöä. Työpaikalla voidaan siis sisäisellä, paikallisella sopimuksella aivan helposti päättää, että esimerkiksi lyhyet lomat (alle viikon mittaiset) eivät kuluta lauantaita, kuten olen itse tehnyt. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että vaikkapa tiistaista perjantaihin kestävä loma kuluttaa vain niin monta lomapäivää, kuin todellisia työpäiviä on eli neljä. Toki tämä aiheuttaa sen, että todellisia lomapäiviä on sitten jollain työpaikalla enemmän kuin toisessa työpaikassa, vaikka noudatetaan samaa lakia. Mutta eikös se ole vain hyvä etu työntekijöille ja keino huokutella uusiakin tekijöitä?
Niin ja ne lauantait, jotka eivät lain mukaan kuluta lomapäiviä: juhannuspäivä ja pääsiäislauantai sekä lauantaille osuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Tietenkään nämä jälkimmäiset eivät kuluta lomapäiviä silloinkaan, kun ne osuvat tavallisille arkipäiville ja siihen listaan voi lisätä vielä helatorstainkin.
Ensi viikolla pohditaan sitä, pitäisikö vuosilomalakia uudistaa...