Suomalaisten kesälomat - Mitä vuosilomalaki sanoo?

Julkaistu 24. kesäkuuta 2024 klo 10.32

Päätin julkaista kesälomakauden kunniaksi blogisarjan suomalaisten kesälomista. Julkaisen yhteensä kuusi blogitekstiä, joissa tarkastellaan lakia ja käytänteitä osittain hiukan humoristisesti ja sarkastisestikin.

 

Ensimmäinen teksti eli tämä, käsittelee sitä, mistä kaikki lähtee, eli laista ja siitä, mitä vuosilomalaki oikeastaan sanoo. Toisessa julkaisussa (1.7.) käsitellään työpaikkojen käytänteitä, 8.7. pohditaan sitä, pitäisikö vuosilomalakia muuttaa, 15.7. puolestaan tarkastelussa on vuosiloman raha-asiat. 22.7., mietitään sitä, millä tavalla lasten pitkät kesälomat voi yhdistää vanhempien lyhyempiin lomiin ja viimeisessä tekstissä 29.7. kysytään, miksi lomalta töihin paluu ahdistaa.

 

Kaikki blogissa esitetyt esimerkit ovat hyvin yksinkertaistettuja. Mikäli sinulla on näistä kysymyksiä, voit lähettää yhteydenottolomakkeella viestin. Korostan, etten ole lainopillinen neuvonantaja ja siksi tietyissä asioissa kannattaa kääntyä oman työpaikan HR-osaston, esihenkilön, palkanlaskijan, lakimiehen, AVIn työsuojelun, työnantajaliiton tai työntekijäliiton puoleen.

 

En käy tekstissä läpi jokaista lakipykälää, koska se olisi aivan järjettömän puuduttavaa. Sen sijaan keskityn kahteen asiaan, jotka yleisimmin kiinnostavat etenkin työntekijöitä: paljonko lomaa kertyy ja milloin lomaa saa pitää.

 

Siispä asiaan.

 

Ketä vuosilomalaki koskee?

Ihan ensimmäisenä vuosilomaki sanoo, että kyseinen laki koskee kaikkia niitä työntekijöitä, joita ei koske mikään toinen (parempi) määräys, esimerkiksi työehtosopimuksessa sovittu vuosilomalakia parempi loma. Käytännössä siis vuosilomaki määrää minimin ja työehtosopimuksella tästä voidaan poiketa työntekijän eduksi. Yleensä työsopimuksessa ja oman työpaikkasi työehtosopimuksessa kerrotaan kohtuullisen yksiselitteisesti, mitä lakia noudatetaan ja onko jotain poikkeuksia.

 

Miten paljon ja milloin lomaa kertyy (lain mukaan)?

Suomessa lomaa kertyy aikavälillä 1.4.-31.3. Tästä ajanjaksosta käytetään nimitystä lomanmääräytymisvuosi tai puhekielessä lomankertymiskausi. Jos siis aloitat työsuhteesi vaikkapa 1.5. ei sinulle lain mukaan lomaa samalle kesälle tule.

 

Täysi vuosiloma on lain mukaan 30 arkipäivää, eli jokaista 12 työssäolokuukautta kohden kertyy 2,5 lomapäivää. Täyden loman saadakseen on pitänyt olla työsuhteessa vähintään yksi täysi vuosi lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä.

 

Jos työntekijä on ollut työsuhteessa vaikkapa 8 kuukautta edellisen lomankertymiskauden loppuun mennessä, hänelle on kertynyt lomaa 2 päivää kutakin työssäolokuukautta kohden, eli yhteensä 16 lomapäivää.

 

Yksinkertaistettuna siis: jos olet pyrkinyt siihen, että sinulla on tänä kesänä täysi kesäloma (ja talviloma ensi talvena), on sinun pitänyt olla työsuhteessa kokonainen vuosi 31.3.2024 mennessä (eli työsuhteesi on pitänyt alkaa viimeistään 1.4.2023).

 

Milloin lomaa saa pitää (lain mukaan)?

Laki sanoo, että "vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohta", mutta myös sen, että työnantajan on kuultava työntekijöitä ennen loman määräämistä. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella työntekijällä pitää olla tasapuolinen mahdollisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta, mutta viime kädessä työnantaja määrää lomien ajankohdat. Työpaikkojen käytänteisiin lomien ajankohtien sopimisesta pureudutaan tarkemmin ensi viikolla.

 

Lomanpitokausi on lain mukaan 2.5.-30.9. eli tuolla välillä jokaisen työntekijän pitää saada pitää ns. kesäloma, yhteensä 24 arkipäivää (jos lomaa on kertynyt niin paljon).

 

Vakituisissa työsuhteissa olleille kertyy joka vuosi siis 30 lomapäivää, jotka jakautuvat lain mukaan kesälomaan ja talvilomaan, eli 2.5.-30.9. välisenä aikana laki määrää jokaiselle työntekijälle 24 päivän mittaisen loman ja loput kuusi päivää pidetään talvilomana, joka on lain mukaan pidettävä viimeistään 31.3. mennessä seuraavana vuonna.

 

Tuosta 24 päivän lomasta vähintään 12 arkipäivää on oltava yhtäjaksoista. Lain mukaan siis vähintään yksi kahden viikon loma on kesällä oltava ja loput voi olla tarvittaessa vaikkapa viikon pätkiä, mutta siitä huolimatta toukokuun ja syyskuun välisenä aikana.

 

Laki sanoo myös, että vuosilomaa voi säästää eli siirtää jonkin verran, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että se mahdollistaa loman pitämisen myös muulloin kuin varsinaisena lomakautena. Myös näistä käytänteistä puhutaan lisää ensi viikolla.

 

Vuosilomalain suurimmat kummajaiset

Ensimmäinen kummajainen on se, että loman kertymisessä ja kulumisessa puhutaan arkipäivistä, mikä tarkoittaa jokaista viikonpäivää sunnuntaita ja arkipyhää lukuunottamatta. Toisin sanoen 30 arkipäivää lomaa tarkoittaa viisi viikkoa, koska lauantai on lomapäivä vaikka se ei olisikaan työpäivä (paitsi julkisella sektorilla, mutta siihen emme nyt puutu).

 

Toinen kummajainen on se, että alle vuoden työsuhteessa olleelle kertyy lomaa vain 2 päivää työssäolokuukautta kohti, mutta vähintään vuoden työssä olleelle kertyy 2,5 päivää. Julkisella sektorilla on menty vielä pidemmälle ja siellä yli 15 vuoden työsuhteessa ollut lomailee jo 7 viikkoa vuodessa.

 

Kuulostaako vaikealta? Ei se mitään, sitä se on suurimmalle osalle muullekin. Siksi kannattaa kinkkisissä tilanteissa kysyä apua.


Lähteenä tekstissä on käytetty vuosilomalakia, joka löytyy Finlexistä.