Vaikka oman näkemykseni mukaan strateginen työhyvinvoinnin johtaminen on yhtä kuin strateginen henkilöstöjohtaminen, päätin kuitenkin tehdä erityisesti työhyvinvointiin keskittyvän tekstin. Se on vaikeaa, sillä ajattelen itse työhyvinvoinnin hyvin laajasti. Olen kuitenkin törmännyt siihenkin, että työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työterveyshuolto on järjestetty (asianmukaisesti) ja että työntekijöillä on liikunta- ja kulttuuriedut. Lienee siis paikallaan hiukan avata sitä, mitä työhyvinvointi on ja miksi sitä kannattaa johtaa strategisesti.
Ihminen ei ole kone, joten työhyvinvointi on yhtä kuin ihmisen hyvinvointi kokonaisuudessaan. Siksi se on paljon laajempi käsite kuin se, että työntekijällä ei ole esimerkiksi ammattitauteja tai hän ei ole ollut sairaslomalla viimeisen vuoden aikana. Ne ovat toki jonkinlaisia mittareita, mutta eivät silti kerro läheskään kaikkea.
Työhyvinvointi on myös työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista, eli sitä, että ei ole jatkuvasti stressaantunut tai kuormittunut liiallisesta työmäärästä. Työhyvinvointiin liittyy vahvasti myös työpaikan yhteisöllisyys, kunnioitus ja arvostus. Se on sitä, että saa keskittyä työhönsä, kehittyä siinä ja loistaa. Työhyvinvointia on myös esihenkilön tuki ja luottamus. Nämä ovat muutamia esimerkkejä.
Kaikessa edellämainitussa korostuu johtajuus ja organisaation johtamiskulttuuri. Jos työ on huonosti johdettua ja organisoitua, se aiheuttaa stressiä, kuormittuneisuutta ja uupumista. Jos työpaikalla vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri ja sieltä puuttuu toisten työn ja tehtävien arvostus ja kunnioitus, se ruokkii ahdistuneisuutta ja epävarmuutta.
Koska ihminen ei ole kone, työhyvinvointiin liittyy olennaisena osana myös joustavuus. Kenellä tahansa voi elämässä tulla vastaan muutoksia tai kriisejä, joihin sopeutumiseen ja joista toipumiseen tarvitsee aikaa ja joustavuutta. Moni kykenee ja haluaa työskennellä muutosten ja kriisienkin aikana omien voimavarojen mukaan. Joustavuus voi olla esimerkiksi osa-aikatyömahdollisuudet, vapaat työajat, työaikapankki tai etätyömahdollisuudet.
Työhyvinvointiin panostaminen on positiivinen kierre: kun työntekijä voi hyvin, hän jaksaa esimerkiksi harrastaa liikuntaa työpäivän jälkeen, mikä taas edelleen parantaa työssä jaksamista ja edistää yleisesti hyvinvointia ja terveyttä. Intensiivinen työelämä on omiaan lisäämään kuormitusta ja väsymystä, mikä heikentää valmiuksia esimerkiksi harrastamiseen tai sosiaaliseen elämään. Ruuhkavuosia elävät, työikäiset kokevat paineita monesta suunnasta eli on mahdotonta täysin erottaa työelämää ja yksityiselämää. Ne vaikuttavat väistämättä toisiinsa.
Työntekijät myös odottavat, että työnantaja panostaa hyvinvointiin ja terveyteen. Vaikka strateginen työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvoinnin käsite onkin paljon laajempi asia, kuin liikunta tai työterveyshuolto, on näillä silti merkittävä rooli hyvinvoinnin ylläpitämisessä, seuraamisessa ja edistämisessä. Valitettavaa kuitenkin on, että edes kaikki työnantaja eivät ole tietoisia siitä, mitä kaikkia palveluita ja millaista yhteistyötä työterveyshuolto mahdollistaa.
Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää siksi, että ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Kun työhyvinvoinnin johtaminen ja toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti etukäteen, orastavat ongelmat on helpompi havaita ja tarttua niihin.