Arvot työelämässä

Arvojen merkitys työelämässä korostuu. Mielekäs työ sekä mahdollisuudet uralla etenemiseen, palkan nousuun ja kouluttautumiseen alkavat olla jo itsestäänselvyyksiä. Tänä päivänä organisaatioilta odotetaan myös, että niillä on organisaatiokulttuuri, joka vaalii osallisuutta ja itselle tärkeitä arvoja. Kasvava joukko odottaa, että työnantajaorganisaatiolla on jokin suurempi yhteiskunnallinen tarkoitus, johon voi itse osallistua. Osa pitää sitä jopa ratkaisevana, eikä suostuisi työskentelemään organisaatiossa, jolta tarkoitus puuttuu. (Kilpinen 2022, 26.)

Olen itse ollut pitkään työelämässä, ja arvoista ja merkityksellisyydestä on tullut myös minulle yhä tärkeämpiä. Elämän tärkeysjärjestyksen muuttuessa on tullut tärkeäksi se, että voi työskennellä omien arvojen mukaisesti. Paitsi yksityisyrittäjälle, sillä pitäisi olla merkitystä myös isommille organisaatioille, joilla on paljon henkilöstöä: "Kun työntekijöiden vahvuudet ja unelmat kohtaavat organisaation strategian ja liiketoiminnan tavoitteet, työn merkityksellisyys ja sitä kautta tuottavuus ja tulokset kasvavat eksponentiaalisesti" (Kilpinen 2022, 19).

Yritykseni arvot ovat samalla minulle myös ideologia:

• Inhimillinen näkemys liiketoimintaan
• Inhimillinen työelämä
• Sosiaalinen vastuu ja kestävyys

Kaikilla näillä on minulle syvällinen merkitys eivätkä ne ole pelkästään sanahelinää. Olin jo kauan sitten listannut omaan ansioluettelooni yhdeksi vahvuudekseni inhimillisen näkemyksen liiketoimintaan, sillä osasin ja osaan edelleenkin nähdä ihmiset kaikkien talouslukujen takana. Uravalmennuksessa ollessani valmentaja mainitsi kyseisen vahvuuden yhdeksi merkittävimmistä, ja hän kannusti sitä  erityisesti korostamaan.

Henkilöstöjohtamisen ammattilaisena ajattelen työntekijät ihmisinä enkä työvoimana. Ihmiset ovat organisaation arvokkain ja tärkein voimavara - ilman ihmisiä ei ole organisaatiotakaan. Tämä on vastavuoroista, kumppanuutta: vaikeina aikoina kaikkien osapuolten pitää olla joustavia ja kyetä neuvottelemaan kaikille parhaasta ratkaisusta. Ja kun organisaatio menestyy, ihmiset, jotka työskentelivät menestyksen eteen, kuuluu palkita. Koska yrittäjä ja yrityksen omistaja(t) ottaa isoimman taloudellisen riskin, on tietysti luontevaa, että hän saa palkinnon, mutta nykyaikainen johtaja antaa palkinnon ja kiitoksen myös työntekijöille.

Inhimillinen näkemys liiketoimintaan tarkoittaa myös sitä, että vaikeina aikoina ei ensimmäisenä lomauteta tai irtisanota henkilöstöä, vaan etsitään säästöjä ensin muualta. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikeina aikoina, kaikki - myös organisaation isoimmat pomot joustavat, johtavat esimerkillään ja ovat samojen säästöjen kohteena kuin henkilöstökin.

Inhimillinen työelämä huomioi sen, että elämä ei ole pelkkää työntekoa. Työelämän ja yksityiselämän pitää olla tasapainossa ja tukea toisiaan. Työelämän täytyy olla joustavaa ja ottaa huomioon ihmisten erilaiset - ja joskus vaikeatkin - elämäntilanteet, ja pystyä tukemaan niissä. Ihminen on kokonaisuus ja on kohtuutonta odottaa, että työelämän vaikeudet eivät heijastuisi yksityiselämään tai toisinpäin. Asiantuntijatyö ei myöskään ole 8-16-työtä. Tänä päivänä paras työntekijä ei ole se, joka viipyy toimistolla pisimpään. Tulosten pitäisi olla merkitseviä, ei työtuntien.

Toistaiseksi laki vaatii työtuntien seuraamista, joten sitä ei voi välttää. Toki seuraamisessa on etunsakin, kun sitä osataan käyttää oikein: seurannan avulla työnantaja voi varmistaa, etteivät työntekijät työskentele jatkuvasti liikaa ja että heillä on riittävät resurssit organisoida työnsä. On myös aloja, joissa työaikojen seuraaminen on välttämätöntä esimerkiksi sen varmistamisessa, että henkilöstöä on riittävästi paikalla turvallisuuden takaamiseksi.

Sosiaalinen vastuu ja kestävyys tarkoittaa sitä, että yritykseni on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallistamista työelämässä. Yritykseni sitoutuu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti niihin, jotka liittyvät suoraan työelämään eli suurin osa tavoitteista.  

Vaikka iso osa YK:n kestävän kehityksen työelämään liittyvistä tavoitteista onkin tarkoitettu ensisijaisesti vähentämään korruptiota tai lapsityövoiman käyttöä, sopivat tavoitteet ohjeeksi mille tahansa organisaatiolle: valveutunut johtaja, sijoittaja ja kuluttaja tiedostaa jo, että organisaatioiden tulee olla vastuullisia ja niiden on tehtävä hyvää ihmiskunnalle ja ympäristölle, eikä pelkästään tuotettava voittoa osakkeenomistajille. "Entä jos menestystä ei enää määrittele pelkästään taloudelliset tulokset, vaan ennen kaikkea se, mikä vaikutus yrityksillä on ihmisten elämään ja maapalloomme?" (Kilpinen 2022, 31, 35.)

"Edelläkävijät valmistautuvat vallankumoukseen, jossa yhdistyvät inhimillisyys, teknologia ja vastuullisuus" (Kilpinen 2022, 29).

Haluathan sinäkin oman organisaatiosi olevan edelläkävijä?